Uutta matoa koukkuun, sanoi mummo lumessa!
Nyt kun Tough Vikingin jälkimainingeista on selvitty (ja selvitydytty), suuntaa tiimimme kohti uusia seikkailuja. Pitää tosin mainita, että nyt mukana on vain puolikas tiimiä. Ajatellaan kuitenkin positiivisuuden kautta tämä juttu niin, että tiimimme on itse asiassa vahvistunut. Jos ajatellaan, että vain vahvimmat jatkavat – eikä niin että tyhmimmät ja sitkeimmät. Niin ei ajatella.
Jäsen T:llä on ensi vuoden alussa mustan vyön koe, johon tulee nyt siis treenata paljon! Loppukesän Extreme Run on hyvä välitavoite, joka piskaa treenaamaan myös kestävyyskuntoa tekniikan ohella. Sillä tapaa on tarkoitus koulia sitkeyttä ja kestävyyttä niin, että se ei lopu kesken! Tämä ei tietenkään koske jäsen T:tä, jolta se nyt ei lopu muutenkaan, vaan kohdistuu enempi allekirjoittaneeseen.
Tiimimme on alkukesän solutason leirityksen jälkeen keskitymässä enempi isompiin lihasryhmiin. Aivot ja maksa on nyt käyty läpi kovalla ”vahvin selviää”-treenillä. Käytännössä heikommat solut on karsittu riittävällä etyylialkoholikyllästyksellä, jolloin kudoksen suhteellisen laadun on pakko parantua heikompien tuhoutuessa. Samalla on kätevästi saatu ns. bulkattua varaenergiaa rasvakudokseen, niin ei puhti lopu pidemmilläkään lenkeillä.
Lähitulevaisuuden treeneissä on siis hapkidon lisäksi perus- ja lihaskestävyyttä. Lukija älköön kuitenkaan luulko, että tässä ollaan vain maattu koko vuosi. Kun nuorena on oppinut treenailemaan säännöllisesti, se on vanhana vähän kuin purkka tukassa.
Ruman näköistä, mutta minkäs teet.